Noniin, niin siinä sitten kävi että kohtutulehdus vei voiton.
Aluksi näytti siltä, että antibioottikuuri olisi auttanut.Mutta heti kuurin loputtua Karkki alkoi paisumaan mahasta. Maanantaina eläinlääkärin uusi diagnoosi oli märkäkohtu (eli kohtutulehdus edennyt pahempaan) -kohtu ja munasarjat olisi erittäin nopeasti leikattava. Maanantai-tiistai yönä Karkki oli vuotanut TODELLA paljon verta/nestettä/mätää. Ei ollut kiva herätys aamusti kun lakanat olivat sotkussa. En ollut herännyt sen tassutteluihin ja kovaan kehräämiseenkään. Kaikesta kauheasta huolimatta Karkki oli todella reipas!
Tänään (keskiviikkona) pääsimme leikkaukseen heti yhdeksältä aamulla. Jätin reippaan Karkkisen lääkärin käsiin ja suuntasin pariksi tunniksi kaupungille pyörimään jotta sain jotain muuta ajateltavaa etten vain murehtisi koko aikaa. Yhdeltätoista sain hakea kissani, joka makasi vielä heräämössä muodikkaan kaulurinsa kanssa. Karkki peiteltiin lämpimästi ja lähdimme kotia kohti. Automatkalla hän jo nostelikin päätään ja kotona yritti heti hoippua etiäppäin. Nyt tuoreella kastraatilla on oma rauhallinen sviitti kylpyhuoneessa :-)
Onhan se tietty harmillista, että näin nuorena jo joutui siirtymään kastraattikerhoon. Seuraavia pentujakin kun oltiin jo ajateltu keväälle 2011 :-/ Olen kuitenkin tyytyväinen, että Karkki ehti saamaan yhden aivan ihastuttavan pentueen, joista ainakin Kiara ja Tofu (sekä ehkä/toivottavasti myös Fuchi ;-)) jatkavat sukua.
Parasta tässä on se, että Karkki saatiin pikaisesti hoidettua :-) Toki vielä jatkuu antibiootit ja kaulurikin pitää olla ainakin 10 päivää sekä tikkejä puhdistaa, mutta voiton puolella tässä ollaan!
P.S. Sannalta tuli informaatiota, että Tofu-herra painaa nyt 11 kuukauden ikäisenä 6kg! ;-) Ja halut ovat pysyneet kurissa Tikun käynnin jälkeen ja emäntäkin saa vihdoin olla rauhassa :-D
keskiviikko 24. maaliskuuta 2010
maanantai 15. maaliskuuta 2010
.: Kilpparityttö treffeillä ja PunainenPaholainen antibioottikuurilla :.
On sekä hyviä että huonoja uutisia.
Perjantai 5.päivä huomasin Karkilta tulevan vaaleaa vuotoa (kuin mätää) emättimestä. Seurailin viikonlopun sen vointia (joka pysyi hyvänä) ja vuotokin loppui. Kuitenkin maanantaina halusin varmuudeksi tarkistaa eläinlääkärissä, ettei sillä vain ollut kohtutulehdusta. Eläinlääkärin puntari näytti 4,2kg, siis 200g vähemmän kuin viimeksi. Poikanikin 1v10kk pääsi punnitsemaan unileluhaukkunsa, jonka paino oli hurjat 100g :-D Rouva oli kiltisti ultrauksessa selällään, ihan kuin se olisi nauttinut tilanteesta. Tarkastelimme kuvaa monitorilta..kohdussa näkyi nestettä tummina alueina parissa kohtaa ja tässä tapauksessa ne eivät olleet kissanpentuja vaan kyse todellakin oli mahdollisesta kohtutulehduksesta. Peräpäästä otettu tikkunäyte oli kuitenkin puhdas, joten otimme vielä verikokeen. Siitä saatiin seuraavana päivänä selville, että olimme oikeassa -kohtutulehdus.
Karkille annettiin lääkärissä piikillä eka antibioottisatsi ja tiistaina piti aloittaa nestemäinen ruiskeella. Hänpä ei vaan ollutkaan ihan samaa mieltä lääkkeen ottamisesta, niinpä antibiootin antamisesta on tullut joka aamuinen ja -iltainen taistelu. Palkkioiksi Karkki kuitenkin saa aina kinkkusiivun, jotta paha maku lähtisi suusta pois ja olisi merkkinä jonkinlaisesta reippaudesta. Toivotaan nyt, että kuuri auttaisi ja seuraavassa ultrauksessa tilanne olisi parempi.
Ja sitten niihin parempiin uutisiin. Eli meidän 007 Andrea Anders "Tikku" pääsi ensimmäistä kertaa tapaamaan ihka oikeaa herraa!
- - - - - - EIKÄ!! Tapahtui jokin virhe ja loppu kirjoittamani teksti katosi. Yritän nyt muistella mitä kirjoitin, ja jatkaa tästä. - - - - - -
Kohtaaminen oli hieman rajummanoloinen kun herra jahtasi raivoissaan morsiantaan pitkin kämppää, mutta tilanteen rauhoituttua (ja Tofun ehkä älytessä, että täähän on NAINEN!) he kurnuttelivat jo lempeästi toisilleen :-) Sanna kertoi, että Tofu kosiskeli kauniisti Tikkua; Tikku istui tuolilla ja herra pyöri tuolin ympäri laulellen <3 Hieman epäilin, että ymmärtääkö pariskunta treffiensä päätarkoitusta kun kumpikin oli kokemattomia. Varmaa lukua ei ole, mutta tietojen/laskujen mukaan nuoripari oli 9 kertaa nautiskellut yhteisistä hetkistä ;-) Kaiken touhuamisen lomassa pariskunta oli yhdessä makaillut vuoteessa kieriskellen <3 Kyyhkyläisten erottaminen ei ollut kivaa kun Tofu huomasi aikeemme ja meni kantokopan päälle "Ette vie mun akka!" ja meinasi pujahtaa mukaan ovenraosta ;-) Kotona Tikku nukkui ihan poikkinaisena koko illan ja Kiara alkoi laulaa kollintuoksuisen Tikun vuoksi. Täällä tarvitaan korvatulppia!! Apua.
Nyt siis pidämme peukut pystyssä ja jäämme odottamaan jännittyneinä tulevaa.
Kasvattini Tofu oli muuten erittäin komea ilmestys. Hieman oli "kasvattajan lellikki" -tittelilläkin vaikutusta asiaan, mutta kyllä siinä kissassa oli silmälle iloa. Tofun pää oli jo paljon kollimaisempi ja kokoakin herralla oli kiitettävästi. Mahtaisiko emäntä, Sanna, saada Toffista uutta painotietoa *vink vink* ;-D Ihme oli myös se, ettei lapsiin tottumaton Tofu paljoa ujostellut hulivili poikaanikaan, joka yritti hieroa lähempää tuttavuutta kolliharraan. Lempeästi otti herra vastaan vieraat :-)
Perjantai 5.päivä huomasin Karkilta tulevan vaaleaa vuotoa (kuin mätää) emättimestä. Seurailin viikonlopun sen vointia (joka pysyi hyvänä) ja vuotokin loppui. Kuitenkin maanantaina halusin varmuudeksi tarkistaa eläinlääkärissä, ettei sillä vain ollut kohtutulehdusta. Eläinlääkärin puntari näytti 4,2kg, siis 200g vähemmän kuin viimeksi. Poikanikin 1v10kk pääsi punnitsemaan unileluhaukkunsa, jonka paino oli hurjat 100g :-D Rouva oli kiltisti ultrauksessa selällään, ihan kuin se olisi nauttinut tilanteesta. Tarkastelimme kuvaa monitorilta..kohdussa näkyi nestettä tummina alueina parissa kohtaa ja tässä tapauksessa ne eivät olleet kissanpentuja vaan kyse todellakin oli mahdollisesta kohtutulehduksesta. Peräpäästä otettu tikkunäyte oli kuitenkin puhdas, joten otimme vielä verikokeen. Siitä saatiin seuraavana päivänä selville, että olimme oikeassa -kohtutulehdus.
Karkille annettiin lääkärissä piikillä eka antibioottisatsi ja tiistaina piti aloittaa nestemäinen ruiskeella. Hänpä ei vaan ollutkaan ihan samaa mieltä lääkkeen ottamisesta, niinpä antibiootin antamisesta on tullut joka aamuinen ja -iltainen taistelu. Palkkioiksi Karkki kuitenkin saa aina kinkkusiivun, jotta paha maku lähtisi suusta pois ja olisi merkkinä jonkinlaisesta reippaudesta. Toivotaan nyt, että kuuri auttaisi ja seuraavassa ultrauksessa tilanne olisi parempi.
Ja sitten niihin parempiin uutisiin. Eli meidän 007 Andrea Anders "Tikku" pääsi ensimmäistä kertaa tapaamaan ihka oikeaa herraa!
- - - - - - EIKÄ!! Tapahtui jokin virhe ja loppu kirjoittamani teksti katosi. Yritän nyt muistella mitä kirjoitin, ja jatkaa tästä. - - - - - -
Kohtaaminen oli hieman rajummanoloinen kun herra jahtasi raivoissaan morsiantaan pitkin kämppää, mutta tilanteen rauhoituttua (ja Tofun ehkä älytessä, että täähän on NAINEN!) he kurnuttelivat jo lempeästi toisilleen :-) Sanna kertoi, että Tofu kosiskeli kauniisti Tikkua; Tikku istui tuolilla ja herra pyöri tuolin ympäri laulellen <3 Hieman epäilin, että ymmärtääkö pariskunta treffiensä päätarkoitusta kun kumpikin oli kokemattomia. Varmaa lukua ei ole, mutta tietojen/laskujen mukaan nuoripari oli 9 kertaa nautiskellut yhteisistä hetkistä ;-) Kaiken touhuamisen lomassa pariskunta oli yhdessä makaillut vuoteessa kieriskellen <3 Kyyhkyläisten erottaminen ei ollut kivaa kun Tofu huomasi aikeemme ja meni kantokopan päälle "Ette vie mun akka!" ja meinasi pujahtaa mukaan ovenraosta ;-) Kotona Tikku nukkui ihan poikkinaisena koko illan ja Kiara alkoi laulaa kollintuoksuisen Tikun vuoksi. Täällä tarvitaan korvatulppia!! Apua.
Nyt siis pidämme peukut pystyssä ja jäämme odottamaan jännittyneinä tulevaa.
Kasvattini Tofu oli muuten erittäin komea ilmestys. Hieman oli "kasvattajan lellikki" -tittelilläkin vaikutusta asiaan, mutta kyllä siinä kissassa oli silmälle iloa. Tofun pää oli jo paljon kollimaisempi ja kokoakin herralla oli kiitettävästi. Mahtaisiko emäntä, Sanna, saada Toffista uutta painotietoa *vink vink* ;-D Ihme oli myös se, ettei lapsiin tottumaton Tofu paljoa ujostellut hulivili poikaanikaan, joka yritti hieroa lähempää tuttavuutta kolliharraan. Lempeästi otti herra vastaan vieraat :-)
perjantai 5. maaliskuuta 2010
.: Tallinna helmikuussa -10 :.
Tuli sitten koettua ensimmäistä kertaa ulkomaan kissanäyttelykin 26.-28.02. Kiaran ja Karkin kanssa -oli kiva kokemus. Kiitos Minnalle, Suville ja Veikolle -ilman teitä en olisi siellä osannut toimia tai selvinnyt parista ongelmasta ;-) Ja kiitos ennen kaikkea hauskasta seurasta :-D
Ja niinkuin arvata saattaa, jälleen aloitin pakkaamisen viime tipassa. Pakkasin kiireellä pe-aamusti kun olin vienyt pojan mammalaan hoitoon -ihme ja kumma, vain oma kampa unohtui, kaiken muun muistin! Onneksi viisipiikkisellä pärjää mainiosti hätätilanteissa ;-) Heikki (joka lähti viettämään hiihtolomaviikonloppua Helsinkiin), heitti minut satamaan jossa muut jo odottivatkin. Kamat saatiin onneksi hyvin mahtumaan farkku-Volvoon (7kissaa+4ihmistä+kamat) ja matka jatkui laivaan.
Niinpä niin, unohdin nostaa ennen matkaa käteistä. Kaikessa hässäkässä unohdin hotellilla nostaa rahaa ennen näyttelyä, joten ONNEKSI Suvi lainasi näyttelymaksun, jonka pääsin maksamaan takaisin vasta illalla. Hetken tuntui siltä, kuin pari viikkoa sitten näkemäni uni olisi käynyt toteen! (Unessa olin matkalla kyseiseen kissanäyttelyyn yövaatteisillani ja laivalla huomasin ettei ollut edes rahaa tai tavaroita mukana. Onneksi laivalla sai sentään meikata ilmaiseski kaupan näytteillä x-D). Joopa joo.
Kiara oli lauantaina CAC,BIV ja sunnuntaina CAC,BIV+TP. Olen erittäin tyytyväinen typykän menestykseen. Mutta sitäkin pettyneempi siihen, että Karkki jäi sertittä. No, tämä tietää vain uutta reissua! Jee.
Kanssamatkustaneiden tuloksia: Norleon Liberty valmistui lauantaina Championiksi ja sai sunnuntaina ekan 7luokan sertinsä + oli VP. Suvipäivän Laureline valmistui lauantaina Internetional Campioniksi + oli VP. Sekä sai sunnuntaina ensimmäisen 5luokan sertinsä. Suvipäivän Onni O valmistui lauantaina Premioriksi + oli TP. Sekä sai sunnuntaina ensimmäisen 8luokan sertinsä. Suvipäivän Magni sai 3luokan sertit kumpanakin päivänä + sunnuntaina oli VP. Ja se aivan ihana tapaus, juuri Ranskasta saapunut komistus Excelsior de Lailoken (johon ei voinut olla rakastumatta) oli lauantaina EX1,TP sekä sunnuntaina EX1,VP,TP,KPP. Meniköhän noi nyt oikein ollenkaan, niin paljon oli tuloksia ja uusia titteleitä :-D
Ostamani Sturdi osoittautuikin luultua pienemmäksi. Olinpas järkevä kun en tarkastanut mittoja sitä tilatessani -_-' Tätyypä nyt harkita sen myymistä. Se oli kuitenkin erittäin kätevä koota/kasata ja kisutkin siellä viihtyivät.
Kaiken kaikkiaan näyttelymatka ei ollut kovin erilainen kuin täällä Suomessa, joten uskaltaa mennä joskus toistekin ;-) Kaikki sujui suht mutkattomasti.
Alla kuvasaldoa matkalta.
tiistai 12. tammikuuta 2010
.: Vuoden 2010 kujeet :.
Nöyrryin tappiooni, kotisivut eivät valmistuneet vuoden 2009 aikana. Edelleen on projekti kesken ja aikaa sen jatakamiseen on tuhottoman vähän. Pidetään kuitenkin peukut pystyssä, että saisin ne vielä alkukevään aikana julkaisukuntoon :-)
Ei sitten mahduta mukaan enää Jyväskylän näyttelyyn Karkin kanssa, harmittavaa. Ehkäpä sitten POHKIS tai TUROK seuraavaksi.
Kiarasta on kasvanut upea neitokainen. Kooltaan alkaa olla jo äitinsä vertainen ja paremmassa turkissakin tyttö on juuri nyt. Pelkäänpä vain, että seuraavaan Tallinnan näyttelyyn mennessä äiti ja tytär ovat ehtineet pudottaa karvansa kun nyt kuitenkin ovat ihan hyvässä talviturkissa :-/
Tänä vuonna Tikulle on suunnittella pennut, ensimmäiset ja viimeiset (näillänäkymin). Katsotaan vain miten suunnitelmat etenevät ;-) Niistä lisää myöhemmin. Kauhea pentukuume jo myllää ^_^
Minttu ja Nanna ovat muuttaneet (väliaikaisesti) mummulaan (vanhemmilleni), kun Mintun tila alkaa olemaan jo niin huolestuttava :-/ Painoa vaan tulee lisää Light-ruokavaliosta huolimatta (toissapäiväisen punnituksen mukaan 6,85kg). Lisäksi juo välillä kamalasti ja sen iho on todella ärtynyt. Diabetestä epäilen, piakkoin lääkäriin. Minttu ei siedä lapsia eikä jaksa muita kissoja kuin Nannaa. Läheisyyttä se kuitenkin kaipaa ja haluaa olla rakastamiensa ihmisten sylissä kuolaamassa ja hoivata siskoaan :-) Kyllä tämä tästä.
Kotisivujen uudistuksesta vielä sen verran, että muutos tulee olemaan hurja!!
torstai 26. marraskuuta 2009
.: Marraskuu 2009 :.
Siitä alkaakin olla jo rutkasti aikaa kun viimeksi kirjoitin kuulumiset.
Australia pennut ovat jo kaikki isoja 7kk-ikäisiä mussukoita. On ollut oikein mahtava saada kuulumisia ja kuvia, kiitos. Sekä pentujen äippä että isukki ehtivät hekin täyttää jo kaksi vuotta tässä marraskuussa.
Jokainen pentu on käynyt myös näyttelyssä, aivan mahtavaa! Olen saanut hyvää palautetta tuomareilta. Siispä, siirrytään näyttelykuulumisiin Turusta:
21.11.09 oli norjalaisten metsäkissojen erikoisnäyttely Turussa. Se oli myös Kiaran sekä Eetun ensimmäinen näyttely. Olin alunperin ilmoittanut myös Tikun mukaan, mutta sain sen vielä viime tipassa vaihdettua Eetuun. Tikulla oli paino laskenut puoli kiloa ja hieno turkkikin pudonnut yli kuukauden kestäneen juoksunsa takia (ja itseasiassa sillä on EDELLEEN se sama juoksu!). Vielä näyttelyä edeltävänä yönä pakkasin kassia ja tein kasvattajainfolappua yms. mutta pääsimme kuitenkin hyvissä ajoin aamusti lähtemään. Lapset veimme isovanhemmille hoitoon perjantaina ja saimme vähän omaa aikaa.
Näyttelyssä oli hienosti sijoiteltu kissat kasvattajanimen mukaan. Se helpotti kivasti kommunikaatiota kasvattien kanssa. Näyttelyssä oli järjestetty metsäkissoille myös muutama erikoiskilpailu: Tuuhein turkki, Säihkyvimmät silmät, Hurmaavin häntä ja Komeimmat korvatupsut. Kaikki norjalaiset, jotka saivat vähintään ex1-arvostelun, pääsivät vielä norjalaisten metsäkissojen erikoispaneeliin (jossa siis Kiarakin kävi piipahtamassa) ja sai muropaketin sekä hopealautasen, wau. Jokaista metsäkissaa kohden annettiin vielä yksi lounasseteli Messukeskuksen ravintolaan. Siellä muuten oli maailman parasta pataattimuhennosta, nami.
Haimme Eetun kuuden aikaan aamusti Ulvilasta ja sitten puoli seitsemän aikaan Sannan ja Tofun Raumalta. Eetu käyttäytyi hyvin ekassa näyttelyssään. Koko menomatkan hän kyllä huusi autossa (taisipa pari kertaa olla jopa minuutin ihan hiljaa ;-)). Ja eläinlääkärintarkastuksessa sekä tuomarinpöydällä näytti hieman pelokkaalta. Poju olisi ollut kova menemään, huuteli silloin tällöin näyttelyhäkissä, mutta oli oikein siivosti muuten (toisinkuin muut sisarukset). Tofu halusi ilmeisesti kostean tunnelman häkkiinsä kun heitteli vettä sinne tänne, Kiara heitti hiekat laatikosta ja kakki karvoihinsa ja pahimpana suttaajana (jonka tuhon määrää en kykene edes sanoin kuvailemaan) oli Muru :-D
Näyttelyn saldona oli: Kiara Ex1 värinparas, Tofu Ex2, Eetu Ex2 ja Muru Ex3.
Alla olevat kuvat. Ylhäällä: Eetu oli juuri ensimmäisessä tuomarin arvostelussaan.
Keskellä: Tofu tuomarin syynissä.
Alhaalla: Heikki ja Eetu, Tarja ja Muru, Sanna ja Tofu, Kati ja Kiara.
Australia pennut ovat jo kaikki isoja 7kk-ikäisiä mussukoita. On ollut oikein mahtava saada kuulumisia ja kuvia, kiitos. Sekä pentujen äippä että isukki ehtivät hekin täyttää jo kaksi vuotta tässä marraskuussa.
Jokainen pentu on käynyt myös näyttelyssä, aivan mahtavaa! Olen saanut hyvää palautetta tuomareilta. Siispä, siirrytään näyttelykuulumisiin Turusta:
21.11.09 oli norjalaisten metsäkissojen erikoisnäyttely Turussa. Se oli myös Kiaran sekä Eetun ensimmäinen näyttely. Olin alunperin ilmoittanut myös Tikun mukaan, mutta sain sen vielä viime tipassa vaihdettua Eetuun. Tikulla oli paino laskenut puoli kiloa ja hieno turkkikin pudonnut yli kuukauden kestäneen juoksunsa takia (ja itseasiassa sillä on EDELLEEN se sama juoksu!). Vielä näyttelyä edeltävänä yönä pakkasin kassia ja tein kasvattajainfolappua yms. mutta pääsimme kuitenkin hyvissä ajoin aamusti lähtemään. Lapset veimme isovanhemmille hoitoon perjantaina ja saimme vähän omaa aikaa.
Näyttelyssä oli hienosti sijoiteltu kissat kasvattajanimen mukaan. Se helpotti kivasti kommunikaatiota kasvattien kanssa. Näyttelyssä oli järjestetty metsäkissoille myös muutama erikoiskilpailu: Tuuhein turkki, Säihkyvimmät silmät, Hurmaavin häntä ja Komeimmat korvatupsut. Kaikki norjalaiset, jotka saivat vähintään ex1-arvostelun, pääsivät vielä norjalaisten metsäkissojen erikoispaneeliin (jossa siis Kiarakin kävi piipahtamassa) ja sai muropaketin sekä hopealautasen, wau. Jokaista metsäkissaa kohden annettiin vielä yksi lounasseteli Messukeskuksen ravintolaan. Siellä muuten oli maailman parasta pataattimuhennosta, nami.
Haimme Eetun kuuden aikaan aamusti Ulvilasta ja sitten puoli seitsemän aikaan Sannan ja Tofun Raumalta. Eetu käyttäytyi hyvin ekassa näyttelyssään. Koko menomatkan hän kyllä huusi autossa (taisipa pari kertaa olla jopa minuutin ihan hiljaa ;-)). Ja eläinlääkärintarkastuksessa sekä tuomarinpöydällä näytti hieman pelokkaalta. Poju olisi ollut kova menemään, huuteli silloin tällöin näyttelyhäkissä, mutta oli oikein siivosti muuten (toisinkuin muut sisarukset). Tofu halusi ilmeisesti kostean tunnelman häkkiinsä kun heitteli vettä sinne tänne, Kiara heitti hiekat laatikosta ja kakki karvoihinsa ja pahimpana suttaajana (jonka tuhon määrää en kykene edes sanoin kuvailemaan) oli Muru :-D
Näyttelyn saldona oli: Kiara Ex1 värinparas, Tofu Ex2, Eetu Ex2 ja Muru Ex3.
Alla olevat kuvat. Ylhäällä: Eetu oli juuri ensimmäisessä tuomarin arvostelussaan.
Keskellä: Tofu tuomarin syynissä.
Alhaalla: Heikki ja Eetu, Tarja ja Muru, Sanna ja Tofu, Kati ja Kiara.
perjantai 10. heinäkuuta 2009
.: Australia-pennut lentävät pian pesästä :.
Aika menee kyllä aivan liian nopeaan. Tässä sitä ollaan liki 12 viikkoisten pentujen kanssa ja luovutus on edessä! Tuntuu kuin viisikko olisi juuri syntynyt ja juuri kun heihin on kunnolla tutustunut, pitääkin heistä jo luopua (luulempa, että kaikilla muillakin kasvattajilla on pentuaika mennyt yhtä nopsaan).
Kuitenkin vielä Kingi on vailla kotia. Siitä on itsellä ollut tietynlainen huoli, että pääsisi nyt hyvään kotiin niinkuin muutkin pennut. Ja mieluiten tietysti tässä samoihin aikoihin, kuin luovutuskin on. Ei muuta kuin pidetään peukut pystyssä!
Tänään olikin pentujen toiset rokotteet ja sirutukset. Reissu suoritettiin tällä kertaa ilman emo-Karkkia, sillä viime kerralla Karkki taisi aiheuttaa stressaantuneella käytöksellään enemmän harmia kuin hyötyä. Nyt Karkki jäi kotiin ja pennutkin olivat paljon rauhallisempia, kun äiti ei ollut maukumassa koko ajomatkaa. Sirujen laittaminen ei ollut pentujen mielestä lainkaan kiva juttu, mutta siitä selvittiin kuitenkin vähillä huudoilla. Ainoana taisi olla Monopoly kun hieman huusi kovempiäänisesti sirutusta. Kingiltä kuunneltiin uudestaan sydän (viime eläinlääkärikäynnillä kuului pieni sivuääni sydämestä), mutta tällä kertaa eläinlääkäri ei enää löytänyt sivuääniä (mikä on todellakin helpotus!) ja kaikki pennut saivat terveen paperit.
Mitäköhän muut kisumme tuumivat, kun pennut lähtevät uusiin koteihinsa ja talossa hiljenee. No joo, jäähän meille kaunis Kiara vanhempien rouvien riesaksi, mutta ainakin tähän mennessä Kiara on ollut suht rauhallinen tapaus. Tikulla on vihdoin ollut leikkikavereita kylliksi :-D Ihmeellistä kyllä, sillä ei ole myöskään ollut pentujen aikana yhtäkään juosua! Siitä en kyllä valita :-) Ja painoa sille on kertynyt kiitettävästi, enää se ei ole nimiensä veroinen, heh. Karkki on pudottanut kaikki karvansa. Ja viikko sitten Furminoitiin Karkki, joten eihän koko kissasta jäänyt pari hassua karvaa jäljelle. Mutta ehkäpä sille tulee vielä kaunis turkki loppuvuodeksi.
Nyt alkaa olla ajankohtaista suunnitella seuraavia näyttelyitä. Pennut nyt ainakin näyttäytyvät joissakin loppuvuoden näyttelyissä. Toivoisin ainakin osallistumista Pirokin norjalaisten metsäkissojen erikoisnäyttelyyn :-)) Mutta siitä vielä myöhemmin lisää...
Kuitenkin vielä Kingi on vailla kotia. Siitä on itsellä ollut tietynlainen huoli, että pääsisi nyt hyvään kotiin niinkuin muutkin pennut. Ja mieluiten tietysti tässä samoihin aikoihin, kuin luovutuskin on. Ei muuta kuin pidetään peukut pystyssä!
Tänään olikin pentujen toiset rokotteet ja sirutukset. Reissu suoritettiin tällä kertaa ilman emo-Karkkia, sillä viime kerralla Karkki taisi aiheuttaa stressaantuneella käytöksellään enemmän harmia kuin hyötyä. Nyt Karkki jäi kotiin ja pennutkin olivat paljon rauhallisempia, kun äiti ei ollut maukumassa koko ajomatkaa. Sirujen laittaminen ei ollut pentujen mielestä lainkaan kiva juttu, mutta siitä selvittiin kuitenkin vähillä huudoilla. Ainoana taisi olla Monopoly kun hieman huusi kovempiäänisesti sirutusta. Kingiltä kuunneltiin uudestaan sydän (viime eläinlääkärikäynnillä kuului pieni sivuääni sydämestä), mutta tällä kertaa eläinlääkäri ei enää löytänyt sivuääniä (mikä on todellakin helpotus!) ja kaikki pennut saivat terveen paperit.
Mitäköhän muut kisumme tuumivat, kun pennut lähtevät uusiin koteihinsa ja talossa hiljenee. No joo, jäähän meille kaunis Kiara vanhempien rouvien riesaksi, mutta ainakin tähän mennessä Kiara on ollut suht rauhallinen tapaus. Tikulla on vihdoin ollut leikkikavereita kylliksi :-D Ihmeellistä kyllä, sillä ei ole myöskään ollut pentujen aikana yhtäkään juosua! Siitä en kyllä valita :-) Ja painoa sille on kertynyt kiitettävästi, enää se ei ole nimiensä veroinen, heh. Karkki on pudottanut kaikki karvansa. Ja viikko sitten Furminoitiin Karkki, joten eihän koko kissasta jäänyt pari hassua karvaa jäljelle. Mutta ehkäpä sille tulee vielä kaunis turkki loppuvuodeksi.
Nyt alkaa olla ajankohtaista suunnitella seuraavia näyttelyitä. Pennut nyt ainakin näyttäytyvät joissakin loppuvuoden näyttelyissä. Toivoisin ainakin osallistumista Pirokin norjalaisten metsäkissojen erikoisnäyttelyyn :-)) Mutta siitä vielä myöhemmin lisää...
maanantai 23. helmikuuta 2009
.: Punainen paholainen kotona :.
Hienosti oli mennyt Karkin reissu Turun suunnalla. Suurkiitokset Lauralle ja Jarkolle! Sekä tietysti itse Jimille, joka oli hoitanut hommat niinkuin mamma oli käskenyt ;-)
Heti maanantai aamusti tulikin jo viestiä tähän malliin; 09:01 "Eka astuminen tapahtui juuri äsken" 10:12 "Toinen jo ;-)" 11:13 "Kolmas jo!!!". Niinpä päätettiin hakea se likka sieltä kotia jo samana päivänä :-D
Kahdeksas astuminen nähtiin vielä paikan päällä ennenkuin lähdettiin körröttelemään kotiapäin. Karkki osasi antaa Jimille takaisin läimiskää ja kunnolla, taisi olla viha-rakkaussuhde tällä pariskunnalla ^_^ <3 Sööttiä.
Yritin pari kuvaa napata, mutta en ole vielä laittanut koneelle. Ei niistä oikein tahtonut saada yhteiskuvaa. Pitää katsoa jos jonkun otoksen tännekin lisäilis. Aatella, nyt siitä on jo viikko kun pariskunta kohtasi toisensa. Jäämme odottelemaan mitä aika tuo tullessaan :-)
Heti maanantai aamusti tulikin jo viestiä tähän malliin; 09:01 "Eka astuminen tapahtui juuri äsken" 10:12 "Toinen jo ;-)" 11:13 "Kolmas jo!!!". Niinpä päätettiin hakea se likka sieltä kotia jo samana päivänä :-D
Kahdeksas astuminen nähtiin vielä paikan päällä ennenkuin lähdettiin körröttelemään kotiapäin. Karkki osasi antaa Jimille takaisin läimiskää ja kunnolla, taisi olla viha-rakkaussuhde tällä pariskunnalla ^_^ <3 Sööttiä.
Yritin pari kuvaa napata, mutta en ole vielä laittanut koneelle. Ei niistä oikein tahtonut saada yhteiskuvaa. Pitää katsoa jos jonkun otoksen tännekin lisäilis. Aatella, nyt siitä on jo viikko kun pariskunta kohtasi toisensa. Jäämme odottelemaan mitä aika tuo tullessaan :-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)