.: Dominicat 11 viikkoa ja kissalan arkea :.

Alkuun heti ulkokuvia Kiaran ja Sumun pennuista (olivat tuolloin 9½-viikkoa). Sattui olemaan mahtava pakkaspäivä ja aikaa kaivaa kamera esille. Onneksi minulla oli reippaita pikku-apulaisia ulkoiluttamassa myös aikuisia karvakamuja :-) Karkin uudet kiiltävät pronssin väriset valjaat eivät valitettavasti nyt näy yhdessäkään kuvassa. Mutta Karkki kiittää palvelusväkensä kera kasvattaja-Minnaa tuosta ihanasta syntymäpäivälahjasta.

 

Sumu tönöttää kodan edustalla ja näyttää niiiiiin nauttivan..vai ei ;-)

 

Nanna ja Kiarakin pääsivät nuuhkimaan talven raikkaita tuoksuja

 

"Ja näin palvelusväki kuljetti meidät haluamaamme kohteeseen ihan ilman  mukinoita"

Pennut eivät päässeet vielä lenkkeilemään, vaan saivat ensikosketuksen lumeen pihamme ison puupinon päällä tönöttäen. Koska tämä oli ensimmäinen kerta pihalla, pysyivät pennut vielä nätisti aloillaan ja sain otettua nopeasti kuvat. Meillä ei nyt ole yksiäkään s-koon pikkuvaljaita (mikä tietysti tarkoittaa sitä, että pääsemma shoppaamaan jälleen Arja's Art -valjaita, joista löytyy josjonkinmoista väriä ja kuosia! Jihaa ;-)). Alla on puolivartalokuvat pennuista.

FI*Kissafarin Roseau

FI*Kissafarin Capuchin

FI*Kissafarin Glanvillia

Kävimme tosiaan 2.1. ensimmäistä kertaa omalla elänlääkärillämme trion kanssa ja kaikki saivat terveen paperit sekä ensimmäiset rokotukset. Olen tyytyväinen, kun kaikki pennut painoivat tuolloin jo sen kilon. He ovatkin kasvaneet normaalisti ja ruokahalua pikkuisilla ainakin riittää :-D

.: Dominicat viikon :.

Ajatella, nyt jo on mennyt viikko pentujen kanssa. Ne eivät vielä vaadi paljoa kasvattajan hoitoa, sillä Kiara on hoitanut pesut, pusut ja ravinnon.

"Cosmo" on surkeasta syntymäpainostaan huolimatta kasvanut mahtavaa vauhtia.

"Eden" tuntuu olevan askeleen muita edellä painonsa puolesta. 

"Vila" pienokaisella on persoonallinen viiru naamassa :-)

Pienokaiset aukovat silmiään kurkkiakseen mitä ympärillä tapahtuu. Cosmo poika on saanut siskonsa painossa kiinni. Joten tuskin se ainakaan jää ihan miniksi vaikka painoi syntyessään hurjan vähän. Innolla jo odotamme, että pääsemme näkemään millaiset luonteet pennuille muodostuu. Nyt vaikuttaisi siltä, että kaikki viihtyvät ihan rauhallisesti sylissä, toivottavasti niin olisi jatkossakin :-) Vila ja Eden ovat muovautuneet typyköiden lempinimiksi. Itse rekisterinimiä pitää vielä hieman zoomailla.

Aivan, ja muitakin kuulumisia kissalastamme tietysti on :-) Tikku avasi marraskuunsa hieman erilaisissa merkeissä. Eli hän siirtyi vihdoin kastraatti-kerhoon! Toipunut on mainiosti ja laitettiin vain yksi tikki. Muistan kun aiemmin on laitettu oikein rivistö tikkejä mahan alle. Mutta nyt me päästään taas saunomaan, kun ei joudu juoksuista kissaa pitämään eristettynä siellä. Jee!

Karkki täytti 3.pv 4 vuotta! Tänä vuonna emme kuitenkaan herkuttele katkarapukakulla, niinkuin viimevuonna pääsi käymään ;-) Kiara antoi äidilleen kuitenkin todella mainion lahjan, kun pyöräytti maailmaan ihanan trion.

.: Tikku +360g :.

Pentuja odotellaan! Pari viikkoa sitten varmistui Tikun tiineys ja nyt jo on kovin iso masu typyllä. Sama käytös alkoi heti honeymoonin jälkeen mitä viimeksikin, eli tassusta saavat kaikki kissat jotka yrittää vähänkin lähemmäksi tuota kärttyisää mammaa ja ruokakupilla pidetään muristen puolia ;-) Kuitenkin palvelusväen seura kelpaa entistäkin enemmän. Painoa on siunautunut noin +360g ja päiviä on kasassa muistaakseni 40.

Kiarasta ei vieläkään ole tietoa onko masussa karvavauvoja. Päiviä tais olla nyt joku  24. Painoa on kyllä tullut n. +300g, mutta näkyvää muutosta ei ole havaittavissa.


Pieni Sumu-vauvakin on jo 5½kk ja painaa päälle 3kg. Niin ne pienetkin vaan kasvaa. Hältä oli lähtenyt maitohammaskin (bongasin irtohampaan mein päiväpeitolta, oli aika komee)!

Minttu-kuulumisiakin pitkästä aikaa :-) Minttu on nyt asustellut jo reilun vuoden vanhempieni luona. Valitettavasti emme voi ottaa Minttua enää takaisin, sillä se ei kestä lapsia ja hälinää. Sen hermot ja stressinsietokyky on aina kovalla koetuksella kun vierailemme mammalassa. Oikeastaan se onkin Mintun etu saada asua Ulvilassa ainoana kissana. Kuukauden-pari tällä kotikissarouvalla oli ERITTÄIN paha tulehdus korvalehdessä. Kävimme Ulvilan eläinlääkärillä näyttämässä sitä ja tujut lääkkeet siihen saatiin. Onneksi nyt vaikuttaisi siltä, että lääkekuuri on auttanut. Mintun korva ei ole enää rupinen ja siinä kasvaa jopa karvaa jälleen. Vielä pitäisi käyttää jälkikontrollissa.


Tässä pientä muuttoprojektiakin saattaa pukata mikäli kaikki menee nyt hyvin :-) Siitä lisää myöhemmin ensviikolla.